Perjantaina N ja L tulivat hakemaan meitä puoli yhden maissa ja suuntasimme kulkumme kohti Helsinkiä. Olin fiksuna tulostanut Eniron karttapalvelusta ajo-ohjeet jotta päästäisiin perille ilman turhaa haahuilua. No, kuinkas kävikään!!? Seurattiin Eniron, siis eniron (ei se ansaitse isoa alkukirjainta!) ohjeita..."käänny oikealle Kehä 3 jatka X km", ööh me ajetaan siis länteen päin kun piti nimenomaan ajaa itään! No ei muuta ku ohjeet hittoon ja L suunnisti Vihdintielle jolloin maisemat olivat jo tuttuja ja pääsimme asioimaan Varustelekaan.
Varustelekasta mukaan tarttui armeijan tummansininen villapaita, 2kpl villaisia säärystimiä (aivan ihanat!) ja vihreät armeijahousut. Hintaa tuolle kertyi huimat 26e!! Suosittelen lämpimästi, säärystimet jalassa tuota kauppaa! L osti itselleen panos/aseliivin (?enoleaivanvarmatermistä?). Ostokset maksettuamme suunnittelimme, että nyt mennään syömään kun meillä naisilla oli jo aika kova hätä vessaan. Ei muuta kun tavarat autoon ja menoksi...ei ihan. L huomasi takakontin lukon jotenkin irronneen ja rupesi räpeltämään sitä kiinni. Lukko jotenkuten kunnossa, takaluukku kiinni...."ei *****, missä autonavaimet on!?" Aikansa etsittyään L totesi, että avainten oli pakko olla takakontissa. Takakonttia ei saanut auki kiskomalla, vaikka lukko olikin rikki...ilmeisesti ei tarpeeksi rikki. L haki Varustelekasta työvälineitä (lapio ja rautakanki) jos niillä saisi jotenkin kammettua luukun auki. Ei tepsiny järeät työkalut. Siitä sitten soittamaan poliisille jos he tulisivat murtamaan lukon. Poliisilta annettiin numero päivystävälle lukkosepälle joka hoitelee myös autonlukkoja. L soitti ja selitti tilanteen, tunnin kuluttua pitäisi lukkosepän olla paikalla. Meillä naisilla oli jo aikamoinen hätä ja kyykkypissa Varustelekan parkkipaikalla ei houkuttanut :D Nälkäkin alkoi tulla! Onneksi lähellä oli S-market...ostettiin sieltä vähän evästä, mutta vessaa siellä ei ollut. Ei auttanut muuta kun mennä kysymään Lekan pojilta saako lainata heidän vessaansa, onneksi sai! Lukkoseppä saapui ja tiirikoi lukon auki, rahasti 70e ja matka jatkui. Tässä vaiheessa kello oli lähemmäksi viittä ja Viherpaja menisi kiinni seitsemältä. Päätettiin mennä vasta sen jälkeen syömään ja suunnattiin (valitettavasti) eniron ohjeilla Viherpajalle.
Turhaan ajeltuamme, löydettiin lopulta perille. Viherkasvien määrä oli jotain mieletöntä!! Tietenkin sieltä tarttui mukaan uusi "kikkelikasvi" (vanhaan k-kasviini oli iskenyt jokin mätä ja se on saattohoidossa kukkapenkissä), piikkikruunu ja mansikkakaktus tumanvioletilla "mansikalla". Puoli seitsemän maissa lähdettiin kotia kohti, eniron opastuksella. Helsingistä ajaa tänne Hämeeseen noin tunnin...no olimme jokatapauksessa vasta iltakahdeksan maissa perillä.
Kävimme syömässä vasta perille päästyämme paikallisessa kiinalaisessa. Aivan ihanat ruuat!!!
Kotiin päästyäni kissat nuuhkivat innoissaan uusia kasveja :D Onneksi mitään ei ole vielä syöty! Kiitos vain N ja L reissusta, mukavaa oli ja jännitystä riitti :)
Viherpajan syksyisiä vaahteroita
2 kommenttia:
Kiitos teillekin reissusta!
Ja lisää tämmösiä - tosin ilman falckia ja eniroa :P
Jäkeenpäin varmasti naurattaa. :) Niihin eniron ohjeisiin ei ole luottaminen.
Lähetä kommentti